Konkurssimenettelyn pääpiirteet
Aloitus
Konkurssihakemus
Kirjallinen konkurssihakemus jätetään käräjäoikeuteen, joka päättää konkurssiin asettamisesta. Konkurssihakemuksen voi laittaa vireille velallinen itse tai velkoja. Konkurssihakemuksessa tai konkurssiasian käsittelyn yhteydessä voidaan tehdä esitys pesänhoitajan henkilöstä niin velkojan kuin myös velallisenkin toimesta. Pesänhoitajalla tulee olla tehtävän vaatima kyky, taito ja kokemus sekä hänen täytyy muutoinkin olla sopiva hoitamaan pesänhoitajan tehtäviä.
Konkurssiin voi hakeutua tai voidaan hakea yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö sekä luonnollinen henkilö. Myös kuolinpesää tai konkurssipesää voidaan hakea konkurssiin.
Konkurssiasiat käsitellään käräjäoikeudessa kiireellisenä.
Konkurssiin asettaminen
Kun käräjäoikeus asettaa velallisen konkurssiin, määräysvalta velallisen hallinnosta ja omaisuudesta siirtyy käräjäoikeuden määräämälle pesänhoitajalle.
2 Kk
Pesäluettelo ja velallisselvitys
Pesäluettelo on luettelo velallisen varoista ja veroista. Velallisselvitys tarkoittaa selvitystä velallisesta ja velallisen konkurssia edeltäneestä toiminnasta.
1. Raukeamisesitys ja raukeamishakemus → raukeamispäätös
Pesänhoitaja laatii raukeamisesityksen, mikäli on todennäköistä ettei konkurssipesän varat riitä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia. Mikäli velkojat eivät ota kuluja vastattavakseen, käräjäoikeus määrää konkurssin raukeamaan, jolloin konkurssin oikeusvaikutukset lakkaavat. Tällöin muun muassa pesänhoitajan määräysvalta päättyy.
2. Valvontapäivän ja ensimmäisen velkojainkokouksen määrääminen
Mikäli konkurssipesää ei määrätä raukeamaan eli toisin sanoen konkurssipesän varat riittävät jako-osuuksien maksuun, pesänhoitaja määrää valvontapäivän. Velkojien on ilmoitettava saatavansa viimeistään valvontapäivänä, muutoin he saattavat menettää oikeutensa jako-osuuteen.
3. Julkisselvitykseen siirtyminen
Tietyissä tilanteissa konkurssipesä jatkuu konkurssiasiamiehen erityisessä valvonnassa tapahtuvana konkurssimenettelynä eli niin sanottuna julkisselvityksenä. Tällöin on ilmennyt erityisiä selvitystarpeita, jotka olisi syytä selvittää vaikka konkurssipesässä ei olisikaan riittävästi varoja.
1-2 kk
Valvontapäivä
Velkoja voi vielä valvontapäivän jälkeenkin ilmoittaa saatavansa, mutta tällöin velkojan täytyy suorittaa konkurssipesälle konkurssilain mukainen jälkivalvontamaksu.
1 kk
Jakoluetteloehdotus ja riitautukset
Pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetusta lain määräämän järjestyksen mukaisesti.
Mikäli velkojan saatavaa tai sen etuoikeutta ei hyväksytä, velkoja, velallinen tai pesänhoitaja voi riitauttaa saatavan. Velkojan tai velallisen tulee tehdä riitautus kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä. Mikäli riitautusta ei saada sovinnollisesti ratkaistua, jatkuu riitautuksen käsittely riitautusoikeudenkäynnissä.
3 kk
Jakoluettelon vahvistaminen
Pesänhoitaja toimittaa jakoluettelon käräjäoikeuteen, joka vahvistaa jakoluettelon.
Jako-osuuksien maksaminen, konkurssipesän lopputilitys
Kun konkurssipesä on selvitetty, pesänhoitaja määrää velkojainkokouksen, jossa hyväksytään lopputilitys. Lopputilityksen hyväksyminen ilmoitetaan Oikeusrekisterikeskukselle, jolloin konkurssimenettely päättyy.